Usein kysyttyä

Tyttöjen kysymyksiä:

1. Mikä neuvoksi kivuliaisiin kuukautisiin?

Kuukautiset aiheuttavat suurimmalla osalla naisista jonkinlaisia tuntemuksia alavatsassa tai alaselässä. Joillain esiintyy myös huimausta ja päänsärkyä kuukautisten aikana. Tavalliset särkylääkkeet (kuten Burana) auttavat lievittämään kipuja. Lisäksi liikunta saattaa auttaa kipuihin; esimerkiksi kävely saa verenkierron vilkastumaan lantion seudulla. Jos kivut ovat kovat tai vuoto on erityisen runsasta, on hyvä ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan ja mennä gynekologiseen tutkimukseen. 

2. Milloin pitää mennä gynekologille? Miten sinne pääsee?

Gynekologi on naistentautien erikoislääkäri. On hyvä ottaa yhteyttä gynekologiin, jos sinulla on ongelmia kuukautisten suhteen, kipuja sukuelimissä, pohdit ehkäisyn aloittamista tai haluat tietoa kehosi kehityksestä. Gynekologinen tutkimus on hyvä suorittaa noin kahden vuoden kuluttua yhdyntöjen aloittamisesta, vaikkei mitään vaivaa olisikaan. Gynekologin vastaanotolle pääsee kouluterveydenhoitajan kautta, ehkäisyneuvolassa, terveyskeskuksissa sekä yksityisissä sairaaloissa tai klinikoilla.

3. Miten varaan ajan ehkäisyneuvolaan?

Soita ja kerro nimesi ja asia, joka sinua askarruttaa. Hoitajat ja lääkärit tekevät lisäkysymyksiä tarpeen mukaan ja ohjaavat sinut oikeaan paikkaan. Ehkäisyneuvolan hoitajien vastaanottoajat ovat varattavissa myös eTerveyspalveluiden kautta. Palvelun käyttämiseksi tarvitset pankkitunnukset. Pikaista apua (esim. reseptin uusimisessa) tarvitseva voi tulla hoitajan vastaanotolle keskiviikkoisin klo 13 - 15, mikäli on aiempia käyntejä ehkäisyneuvolassa. 

4. Miten saa e-pillereitä?

Jos olet alle 25-vuotias turkulainen, ota yhteyttä ehkäisyneuvolaan ja varaa aika hoitajalle. Alle 18-vuotiaat voivat varata ajan myös lasten ja nuorten poliklinikalle. Molemmissa saat maksutonta palvelua. Kaikki alle 25-vuotiaat turkulaiset saavat ensimmäiset 9 kuukautta ehkäisyä ilmaiseksi. Yli 25-vuotiaat voivat varata ajan omalta terveysasemalta tai yksityiseltä klinikalta. Jos et ole turkulainen, ota yhteyttä koulu- tai opiskelijaterveydenhuoltoon tai omaan terveyskeskukseesi. 

5. Hormonaalinen ehkäisy hieman pelottaa. Onko esimerkiksi e-pillereistä jotain haittaa?

Hormonaaliset ehkäisymenetelmät ovat turvallisia, vaikka eivät kaikille sovikaan. E-pillerit ovat yhdistelmäehkäisyvalmisteita eli niissä on kahta hormonia: keltarauhashormonia ja naishormonia eli estrogeenia. Niillä voi olla haittavaikutuksia, jotka yleensä ovat kuitenkin vaarattomia. E-pillerit saattavat aiheuttaa esimerkiksi väsymystä, tiputteluvuotoa kuukautisten välillä, masennusta tai turvotusta. Lisää aiheesta voit lukea tästä. Ongelmista pääsee kuitenkin yleensä eroon kertomalla asiasta lääkärille ja kokeilemalla toista valmistemerkkiä, joskus menetelmää on vaihdettava kokonaan. Kaikille kuitenkin löytyy sopiva ehkäisymenetelmä. 

6. Käytimme yhdynnässä kondomia, joka meni kuitenkin rikki. Pelkään, että tulen raskaaksi. Mitä teen?

Jos olet alle 18-vuotias, saat maksuttoman jälkiehkäisyn kouluterveydenhoitajalta, ehkäisyneuvolasta tai lasten ja nuorten poliklinikalta. Viikonloppuisin ota yhteys kaupunginsairaalan päivystykseen. Yli 15-vuotias voi ostaa jälkiehkäisyn apteekista ilman reseptiä, alle 15-vuotias tarvitsee siihen reseptin. Jälkiehkäisy tulee ottaa kolmen vuorokauden kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä, mutta se kannattaa ottaa myöhemminkin. Mitä nopeammin saa jälkiehkäisyn, sitä parempi on ehkäisyteho. 

7. Olen kohta täysi-ikäinen tyttö, enkä ole vielä harrastanut seksiä. Tuntuu, etten kelpaa kenellekään. Pelkään, että jään ikuisesti neitsyeksi. Mitä voisin tehdä?

Seksiä voi harrastaa monella muullakin tavalla kuin yhdynnässä. On hyvä tutustua itseensä ja omiin seksuaalisiin haluihinsa esimerkiksi itsetyydytyksen muodossa. Yhdynnässä on ollut täysi-iän saavuttaneista noin puolet nuorista, joten kiirettä ei ole. Kannattaa rauhassa miettiä, kenen kanssa yhdyntään haluaa, milloin ja missä. Harkinta on kiiruhtamista järkevämpää. Seksielämä on usein antoisampaa, kun sen on aloittanut turvallisesti. 

Poikien kysymyksiä:

8. Olen 16-vuotias poika ja minua hävettää, kun minulla on pieni penis. Mitä voisin tehdä sen suurentamiseksi?

Peniksiä on yhtä monta erilaista kuin on omistajiakin. Pienen peniksen mittaa ei ole määritelty, vaan se on enemmänkin "makuasia". Yhdynnässä kumppani on usein vain helpottunut, ettei toisen penis ole liian iso, eikä näin tuota kipuja. Kokoa tärkeämpi on tapa, jolla sitä käyttää. Murrosiän fyysinen kehitys saattaa jatkua vielä armeijaikään saakka, joten peniksesi voi vielä kehittyä. 

9. Mitä tarkoitetaan kivesten laskeutumisella?

Poikien kivekset muodostuvat jo sikiöaikana vatsaontelossa, josta ne laskeutuvat nivuskanavia pitkin kivespussiin. Kivesten laskeutumista seurataan neuvolakäyntien yhteydessä. Kun kives on laskeutunut, se tuntuu kivespussissa. Joskus laskeutunut kives saattaa vetäytyä välillä ylös esimerkiksi sitä tutkittaessa. Tällainen "hyppivä" kives yleensä asettuu paikalleen ennen murrosikää. Joskus esimerkiksi hormonitoiminnan poikkeavuuden vuoksi kives ei laskeudu. Tällöin se ei kehity kunnolla eikä tuota aikanaan siittiöitä. Vaiva voidaan hoitaa leikkauksella. Jos omat kiveksesi mietityttävät, voit käydä esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolla.

10. Minulla ei ole vielä ollut märkiä unia. Mitä minun pitäisi tehdä, että olisin kuin muutkin?

Siemensyöksyjen alkaminen on merkki sukukypsäksi tulemisesta. Ne voivat alkaa yllättäen öisin eli unen aikana tapahtuu kiihottuminen, laukeaminen ja siemennesteen purkautuminen. On täysin mahdollista, ettei koe unen aikaisia siemensyöksyjä ollenkaan, varsinkin jos itsetyydytys on runsasta. Yleensä pojat vaistomaisesti "hoksaavat" itsetyydytyksen samoihin aikoihin, kun siemensyöksyt alkavat. Kehitys on kuitenkin yksilöllistä, eivätkä märät unet ole ollenkaan välttämättömiä. 

11. Olen 17-vuotias poika. En ole vielä ollut yhdynnässä, sillä itsetyydytyskin sattuu. Mitä minun pitäisi tehdä?

Sinulla voi olla kireä esinahka, joka on melko tavallinen vaiva. Esinahkaa voi varovasti liikutella itsetyydytyksessä, jolloin sitä voi hieman venyttää. Tämä ei kuitenkaan saisi aiheuttaa kipuja. Myös esinahan alta peseminen on tärkeää, ettei penis tulehdu. Yhdyntään ei ole mikään kiire. Jos esinahan venyttäminen ei onnistu, kannattaa ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan tai lasten ja nuorten poliklinikalle. 

12. Olen 16-vuotias poika ja haluaisin harrastaa tyttöystäväni kanssa seksiä. Olemme jo kerran  yrittäneetkin yhdyntää mutta siitä ei tullut mitään, kun mulla ei seisonut. Mitä tehdä, kun yhdyntä ei onnistu?

Usein nuorten ongelmat johtuvat siitä, että ei olla vielä valmiita yhdyntään. Eka kerta jännittää yleensä jokaista. Suorituspaineet ja epäonnistumisen pelko hankaloittavat yhdyntää ja nämä epämukavat tuntemukset ovat usein syynä myös erektio-ongelmiin. Seksielämässä tuleekin edetä maltillisesti ja on tärkeä antaa aikaa myös kumppanin hyväilyille ja kiihottumiselle. Seksuaalisia haluja voi tyydyttää myös muilla tavoin kuin yhdynnän kautta. Usein jo kumppanin kanssa käyty avoin keskustelu auttaa. Kun suhde on rakennettu turvalliselle pohjalle, yhdynnän onnistuminen on todennäköisempää. Erektio-ongelmista voit lukea lisää tästä.

13. Olen 15-vuotias poika. Kenelle voin puhua seksikokemuksistani, kun kaverini eivät ole vielä harrastaneet seksiä?

Jos sinulla ei ole sopivia kavereita, tuttavia tai sukulaisia, niin voit soittaa Poikien Puhelimeen. Myös terveyden alan ammattilaisilta saa apua, helpoimmin varmasti kouluterveydenhoitajalta. 

Unisex-kysymyksiä:

14. Miten seurustelu aloitetaan? Kaikki kaverini seurustelevat, mutta minä en. Mitä voin tehdä?

Seurustelun voi aloittaa monella tavalla. Voi tuntua vaikealta lähestyä ihastuksen kohdetta, kun tunteet on pinnassa ja jännittää, saako sanottua mitään järkevää. Tilannetta voi harjoitella vaikka hyvän ystävän kanssa, jolloin oma epävarmuus ja pelko torjutuksi tulemisesta voivat hellittää. Katso silmiin ja hymyile ja pyydä ihastus vaikka kahville. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, lähetä tekstiviesti, sähköposti tai kirje. Seurustelua ei kannata aloittaa pelkästään sen vuoksi, että kaikki muutkin seurustelevat. Tällainen seurustelu ei yleensä tule jatkumaan pitkään. 

15. Sattuuko yhdyntä?

Yhdynnän ei kuulu sattua ja yhdyntä pitää lopettaa heti, jos se tuntuu epämiellyttävältä. Ensimmäinen kerta voi tehdä kipeää esimerkiksi pelon ja lihasten jännittämisen vuoksi. Turvallinen ilmapiiri, raskauden ja seksitautien ehkäisystä huolehtiminen sekä esileikki, emättimen kostuminen ja lantionpohjan lihasten rentouttaminen vähentävät jännitystä. Ensimmäisen kerran jännistystä ja pelkoa on hyvä lievittää puhumalla kumppaninsa kanssa siitä, mitä haluaa ja mitä pelkää. Myös kuivat limakalvot, kireä immenkalvo ja kireä esinahka voivat aiheuttaa kipuja. 

16. Mitä on suuseksi?

Suuseksillä tarkoitetaan sukupuolielinten hyväilyä suun avulla. Sitä voi harrastaa esileikkinä kiihottamaan kumppaniaan tai jatkaa orgasmiin asti. Suuseksissäkin tulee muistaa suojautua sukupuolitautitartunnoilta kondomin avulla. Tytön alapään voi suojata auki leikatulla kondomilla.

17. Olen 16-vuotias ja tähän asti olen ajatellut olevani hetero. Nyt minusta kuitenkin tuntuu, että olen seksuaalisesti kiinnostunut enemmän oman sukupuoleni edustajista. Olenko normaali?

Seksuaalisuus muuttuu koko elämän ajan, joten on ihan normaalia, että seksuaalinen suuntautuminenkin muuttuu. Erityisesti nuoruudessa tapahtuu suuria muutoksia niin kehossa kuin mielessäkin ja seksuaalinen kiinnostus vaihtelee.

18. Onko itsetyydytys ihan normaalia toimintaa? Entä jos sitä tekee joka päivä?

Itsetyydytys eli masturbointi on aivan normaalia toimintaa ja se on hyvä ja turvallinen tapa tutustua omaan kehoon ja seksuaalisuuteen. Itsetyydytystä voi harrastaa päivittäinkin, kunhan se ei tuota kipuja eikä muita haittoja itsellesi tai muille. Jos toiminnasta tulee esimerkiksi pakkomielle, kannattaa hakeutua lääkäriin tai aluksi vaikka kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. 

19. Mistä saa kaikki sukupuolitautitestit ja mitä ne maksaa?

Testiä, jossa saadaan selville kaikki sukupuolitautitartunnat, ei ole olemassakaan. Yleisin testattava sukupuolitauti on klamydia, jota tutkitaan virtsanäytteestä. Tutkimus ja myös mahdollinen hoito on maksuton, mutta tarvitset siihen lähetteen. Sen voit saada ehkäisyneuvolasta, lasten ja nuorten poliklinikalta, koulu-/opiskelijaterveydenhuollosta tai omalta terveysasemalta. Sukupuolitautitestausta on myös TYKSin T-sairaalassa iho- ja sukupuolitautien poliklinikalla.

Jos olet epävarma kumppanisi menneisyydestä (suonensisäisten huumeiden käyttöä, maksullista seksiä), voi joskus harvoin olla aiheellista testata myös kuppa ja tippuri. HIV ja hepatiitit voidaan tarvittaessa testata vasta muutaman kuukauden kuluttua. Herpekseen ja kondyloomiin (papilloomaviruksiin) ei ole käytössä kattavaa testiä. Jos sinulla on oireita tai epäilet saaneesi tartunnan, hakeudu vastaanotolle nopeasti.