Ihmisoikeudet
Ihmisoikeudet ovat universaaleja ja kuuluvat kaikille ihmisille kaikkialla. Ihmisoikeudet viittaa siis käsitykseen, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on tietyt yleiset perusoikeudet riippumatta siitä kuka tai missä hän on.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1948. Ihmisoikeuksien lähtökohtana on pidetty ihmisen moraalista luonnetta ja tarkoituksena on ollut taata ihmisarvon mukainen arvokas elämä, josta ei voi nauttia ilman näitä oikeuksia; ihmisoikeusloukkaukset kieltävät ihmisyyden.
Lisätietoja aiheesta löydät esimerkiksi:
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuus on perusoikeus ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja.
Kuka tahansa voi kokea syrjintää, mutta jotkut ihmiset joutuvat todennäköisemmin syrjinnän kohteeksi kuin jotkut toiset. Usein syrjinnän taustalla on tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja. Pitkään vallalla olleet ennakkoluulot voivat helposti vakiintua osaksi yhteiskunnan käytänteitä niin voimakkaasti, että seurauksena on tiettyjen ihmisryhmien kokema rakenteellinen syrjintä.
Jotta syrjintään voidaan puuttua asenteiden ja rakenteiden tasolla, tarvitaan lisää tietoa. Mikään henkilöön liittyvä syy ei ole peruste syrjinnälle. Tavoitteena on, että kaikkien ihmisten oikeudet tulisivat huomioiduksi yhdenvertaisesti.
Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintätutkimusten mukaan kuitenkin yli puoli miljoona suomalaista kokee vuosittain tulleensa syrjityksi (Euroopan komissio 2008).
Lisätietoja aiheesta löydät esimerkiksi yhdenvertaisuus.fi-sivustolta
